Unelmien työpäivä!

Näin kuului huudahdus vetäessämme kasaan valtakunnallista Palvelut tutuksi kirjastotilassa -yhteistyöhanketta. Vuoden paras kohteliaisuus, joka osui suoraan sydämeen!

Asetimme tavoitteeksi saavuttaa yhteistyöllä mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, mikä edellytti määrätietoista puskemista (eli lempeää pakottamista) tätä jaettua päämäärää kohti. Yhdessä kuljettu matka onkin ollut tietynlainen pyhiinvaellus perusasioiden äärelle, lähtien kysymyksistä kuten mikä on kirjaston rooli tämän päivän yhteiskunnassa, ja miten kirjastot voisivat parhaiten palvella käyttäjiään?

Käyttäjälähtöinen suunnittelu ratkaisuineen pohjautuu kerättävään käyttäjäymmärrykseen. Käyttäjäymmärryksen kasvattaminen edellyttää empatiaa, mitä on vaikea ulkoistaa. Tätä silmällä pitäen kehitimme mukana olevien kirjastojen ohjausryhmää varten menetelmän, jolla johdatettiin kirjastonjohtajat osallistamaan ensin omaa henkilökuntaansa, seuraavaksi kirjastonsa kävijöitä ja lopuksi oman alueensa päättäjiä. Tapahtumasarja eteni kuin avantouintikauden aloituksessa – aluksi jääkylmään veteen hivuttautuminen saattaa tuntua järjenvastaiselta itserääkiltä, mutta se energian määrä mitä kokemus antaa on sanoinkuvaamattoman voimaannuttavaa – ja on palautteen mukaan hyvinkin koukuttavaa.

Pakottaminen on vahva toimintasana, jonka merkitys juontuu tahdon vastaisesta toiminnasta. Pakottaminen voi pitää sisällään epäonnistumisen tai lamaantumisen pelon, sillä tahdon asioilla on suuri merkitys motivaatioon, joka taas on perustyökalu onnistuneeseen, sitouttavaan kehitystyöhön. Kirjastot ovat pakotettuja toimimaan tiettyjen reunaehtojen puitteissa, joihin vaikuttavat budjetit, resurssit ja alueen sosio-ekonomiset tekijät. Kirjaston palvelukokonaisuudet ovat alisteisia näille samoille reunaehdoille, joiden lisäksi on vielä huomioitava käyttäjien kokemus (ja palaute) tarjotuista palveluista. Näistä lähtökohdista ponnistaen on selvää että kehittyäkseen käyttäjiensä tarpeiden mukana tulee kirjastojen jatkuvasti altistaa itsensä nopeille kokeiluille, yhteiskehittäen ratkaisumahdollisuuksia, kävijöitään ja yhteistyökumppaneitaan rohkeasti osallistaen.

Tässä mukana olleet kirjastomme ovat onnistuneet huikean hienosti, voittaen itsensä, haasteensa ja meidän kaikkien osallisten sydämet puolelleen. Suomalainen kirjastohenkilökunta on vertaansa vailla ennakkoluulottomuudessaan ja tarmossaan!

Syksyn aikana on käyty paljon keskustelua kirjastolaitoksen yhteiskunnallisesta ja kaupunkitilallisesta merkityksestä, etenkin uuden Oodin avattua ovensa koko kansalle joulukuun alussa. Oodi on Suomen kiistaton lippulaivakirjasto, jonka suunnittelemisen yhteydessä kerättiin tuhansia toiveita ja tarpeita niin käyttäjiltä kuin toimijoilta. Taitavan arkkitehtisuunnittelun ja laaja-alaisen osallistamisen kautta syntyi tila, jonka kävijät ovat ensimmäisestä päivästä lähtien ottaneet omakseen, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti. Tämän tyylinen osallistava toimintamalli on vielä suhteellisen tuore tapa vaikuttaa rakennetun ympäristön suunnitteluun, ja tämän aiheen eteen teemme mekin Et May:ssä parhaillaan paljon työtä (kannattaa pysyä kuulolla!).

Takana on hieno ja opettavainen vuosi. Kiitos kaikista jaetuista kokemuksista! Me jatkamme samaan malliin, eli uusin kujein kohti uusia oppeja!

Takaisin


 
Piritta Hannonen